Matti Perälä

PAPPI

CV

Matti Perälä -
Pappi ja teologi

Virka

Lapinjärven suomalaisen
seurakunnan kirkkoherra 1.2.2006-31.3.2011.

(vs. kirkkoherra 17.11.2005 –31.1.2006).

Kuusankosken seurakunnan kirkkoherra

1.3.1987 – 16.11.2005.

Ylämaan seurakunnan kirkkoherra 1.2.1981 – 28.2.1987.



Pappisvihkimys Helsingin tuomiokirkossa 10.1.1973, jonka jälkeen
seurakuntapappina Kanta-Espoossa ja tämän jälkeen 1.1.1976- 31.1.1981
Vantaankosken seurakunnassa.

Tuomiokapituli

Mikkelin hiippakunnan
tuomiokapitulin asessori 1.6.1986 – 31.5.1992 ja 1.11.1995 – 31.10.1998.



Asessorina mm. diakonian ja kasvatuksen toimikuntien puheenjohtaja useina
vuosina.

Piispainkokouksen jäsenyys vuorotellen Mikkelin tuomiokapitulin asessorien
kanssa.

Piispainkokouksen määräyksestä erillistehtäviä mm. Lapsityössä toimivien
asemaa, tehtäviä ja koulutusta selvittäneen toimikunnan puheenjohtaja sekä
jäsenenä hiippakuntahallintokomitean mietinnöstä annettua lausuntoa varten.



Kouvolan rovastikunnan lääninrovasti 1.1.2000 – 14.11.2005.

Lääninrovastina aloite ja työtä rovastikuntayhtymän muodostamiseksi Pohjois –
Kymenlaaksoon.



Seurakuntarakenteen
selvitystehtäviä

Yhdessä eteenpäin.
Vantaan seurakuntarakenteen kehittäminen. 29.4.2008.

Vantaan Yhteisen kirkkoneuvoston tilaama selvitys.



Paikallisneuvottelija Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntarakennetta
koskevassa selvitystyössä 2006-2007.

Anttolan, Mikkelin maaseurakunnan ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan
seurakuntarakenteen selvitysmies tuomiokapitulin 27.9.1999 määräämänä ja
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntajaon muutosta koskeneen aloitteen
selvitysmies 2.9.2003 lähtien yhdessä TT Jaakko Ripatin kanssa

Ansio ja kunniamerkit

Suomen Valkoisen Ruusun
Ritarikunnan I luokan ritarimerkki 6.12.2000 ja Kuusankosken kaupunki,
Kuusankoski mitali 12.12.1994.

Luottamustehtäviä

Suomen Poikien ja
Tyttöjen Keskus – PTK ry:n hallituksen puheenjohtaja 28.11.1989 – 31.12.1991 ja
Luther-opiston johtokunnan puheenjohtaja 1.2.1990 – 31.12.1991.

Julkaisut

Kirjat:

- Nuorten elämänkatsomus. Kirjapaja 1985.
Mikkelin hiippakunnan synodaalikirja.

- Ihmiskäsitys Pontus Wiknerin filosofis-teologisessa ajattelussa. Suomalaisen
teologisen julkaisuseuran julkaisuja 146. 1986. Väitöskirja.

-Muistoja Jumalasta. E- kirja 2014. Kustantaja Mediapinta Oy. Myynti E-kirjakauppa Ellibs.

Artikkelit:

- Jugendkultur und Glaube.- Was glauben Jugendliche eigentlich? aej 25. 1986.
S.65-69.

Tulevaisuuden seurakunta. Näkökulmia kirkkoon, kasvatukseen ja kulttuuriin. Piispa Toiviaisen juhlakirja 1993. Toimituskunnan puheenjohtaja,  esipuhe. Kirjapaja 1993.

- "Sigfrid Sirenius Kuusankosken ensimmäisenä pappina" sekä "Seurakunta tänään ja huomenna". - Kuusankosken kirja 1997 S. 411 -428. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja nro 34. 

- Saarnat: Suuri suomalainen saarnakirja 1-3. Ensimmäinen vk. S. 25-27. Kolmas vk. S 97-99. Kirjapaja 2004-2005.

- Sigfrid Sirenius Kuusankoskella 1918. - Kaakonkulman kapituli S 84-85. Kirjapaja 2004.

- Taivaan talo- tuonpuoleisen rakennus. -Kuusankosken kirkko. Kuusankosken seurakunta 2005. S. 75-85.


 


 

ja omin silmin...

 

 

Helsingin tuomiokirkko 10.1.1973. Pappisvihkimys. Kaikki oli uutta nuorelle miehelle, jolla ei ole pappissukua. Olen syntynyt piian ja rengin poikana Vehkalahdella. Sukujuureni ovat Etelä-Karjalassa, Ylämaalla ja entisen Säkkijärven pitäjässä. Kauimmin olen pappina toiminut Kymenlaaksossa, Kuusankosken kirkkoherrana vuodet 1987 -2005. 

Nuorten leirit 
Miten erilaisia vuodet ovatkaan! Ensimmäiset kahdeksan vuotta olin nuoriso- ja rippikoulutyössä ensin Espoossa ja sitten Vantaalla. Muistan hämmästelleeni sitä, että papin työ on paljon muutakin kuin olla kirkossa. Olin tuolloin lähes kaikki viikonloput ja koulujen loma-ajat nuorten leireillä. Konfirmaatioissa olin tietenkin kirkossa leiriryhmien pappina. 

Alussa saarnaaminen oli aika vaikeaa. Nuoren papin oli vaikea saada saarna yltämään kuuden minuutin pituuteen, jota pidin vähimmäismääränä. 

Pappisvuosiini 1970-luvulla ei kuulunut hallintoa. Pappina olin nuorten pappi. Espoossa oli rockmessu, sen ajan muodin mukaan kolme kitaraa ja rummut. Pojat olivat sillä kannalla, että soitetaan kovaa mutta lauletaan messun perusosat latinaksi. 

Espoossa ja Vantaalla sain hyvän kokemuksen: olen koko kansan pappi

Nuorisokulttuuri ja käsitys ihmisestä 
Nuorisotyön kokemuksia välittyi kirjaan "Nuorten elämänkatsomus" vuonna 1985. Kirjan myötä avautui muutamia mielenkiintoisia tilaisuuksia puhua nuorten asioista. Parhaimpana niistä nousee mieleen osallistuminen Euroopan nuorisotutkijoiden kokoukseen Saksan Heidelbergissa 1986. Pidin esitelmän nuorisokulttuurista ja käytin havaintomateriaalina silloin vielä uransa alkutaipaleella ollutta Madonnaa. Puheenvuoro on julkaistu nimellä Jugendkultur und Glaube eli Nuorisokulttuuri ja usko. Kokoelmateoksen nimi olisi aiheellinen nykyäänkin: Was glauben Jugendliche eigentlich eli Mitä nuoret oikeasti uskovat. 

Väittelin teologian tohtoriksi vuonna 1986. Väitöskirja jatkoi pohdiskelua ihmisestä. Kirjan teemana oli Ihmiskäsitys ja sen filosofis-teologiset perustelut (Ihmiskäsitys Pontus Wiknerin filosofis-teologisessa ajattelussa). 

Hallinnon maailma tuli sittemmin tutuksi 
Ensimmäiset hallinnolliset kokoukset tulivat kuvaan vasta Ylämaalla. Ylämaan kirkkoherra olin 1981- 1987. Sittemmin sain rautaisannoksen hallintoa. Olin Mikkelin tuomiokapitulin asessori yhdeksän vuotta. Tuolloin tuomiokapitulissa oli varsin paljon mm. rakennus- ja maankäyttöasioita. 

Tuomarin valan olen vannonut asessorikausien alkaessa vuonna 1986. Kouvolan lääninrovastina toimin 2000- 2005. Kuusankosken aikaan liittyi varsin paljon hallinnon valmistelutehtäviä ja puheenjohtajuuksia. Vaativa piispainkokouksen antama valmistelu oli kirkon lapsityössä toimivien asemaa ja koulutusta ja tehtäviä selvittäneen työryhmän johtaminen. 

Kristittynä 
Usko on minulle ollut henkilökohtaista ja olen ollut avoin erilaisille tulkinnoille. Tunnen parhaiten tavoittavani ihmiset, jotka eivät ole ns. uskon sisäpiiriä. 

Politiikan ja uskon olen aina halunnut pitää erillään. Uskon ydin on sielun pelastus. Yhteiselle maaperälle eli yhteiskunnallisiin asioihin tullaan etiikassa. Etiikka on sitä, mitä teemme. Luterilaisen uskomme mukaan eettisiin kysymyksiin etsitään vastauksia järjen ja omantunnon yhteistyöllä. 

Ohjaavia periaatteita ovat rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö. Kultainen sääntö opettaa kohtelemaan toisia niin kuin tahtoisi itseään kohdeltavan. Rakkauden kaksoiskäsky pyytää rakastamaan Jumalaa kaikesta sydämestä ja lähimmäistä kuten itseä. Nämä riittävät eettisen toiminnan ohjeeksi. Uskon ydin on Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa.