Matti Perälä

Blogi KotimaaPro

19.03.2015 14:41 - Matti Perälä Lisää kirjanmerkkeihin  1

Jimin ja Hiltusen uskonnolliset keskustelut

 

Uusi päivä -draamasarjassa nuori lukiolainen Jimi ja matematiikan opettaja Hiltunen keskustelevat uskosta. Keskustelu käydään tunteikkaasti ja tavalla, joka tuo hyvin esille aihepiirin perusasenteet. Jimi on kokenut nuorisovankilassa uskonnollisen herätyksen ja tahtoo pelastaa paitsi oman myös opettajansa sielun.

 

Jimin ja Hiltusen keskustelua käydään perinteisin sanankääntein. Jimi on innokas vastaherännyt, uskovainen nuori. Hiltunen on aikuinen, puhdaslinjainen tiedeuskovainen.  Tiedeuskovaisella tarkoitan sitä, että Hiltunen ei juuri mieti tiedenäkemystensä henkilökohtaista lähtökohtaa. Tieteeseenkin kuuluvat mielen sisäiset merkitykset. Vastaavasti Jimi ei juurikaan huomaa oman argumentointinsa ohuutta suhteessa ympäröivään todellisuuteen.

 

Kahden ihmisen keskustelussa tiede ei ole vain jotakin kokonaan ihmisen ulkopuolella olevaa ns. objektiivista todellisuutta. Samoin myöskään usko ei ole vain Jimin sisällä olevaa vakuuttuneisuutta vailla liittymäkohtia arkimaailmaan ja sen tapaan perustella näkemyksiä.

 

Ohjelmatiedoissa tätä draamasarjan osaa kuvailtiin sanoilla ”Jimin ja Hiltusen uskonnolliset keskustelut joutuvat suurennuslasin alle”. Suurennuslasilla tarkoitettiin sitä, että koulun johtaja puuttui keskusteluun. Opettajan ei ole sopivaa yrittää käännyttää oppilastaan pois omasta uskovan ihmisen elämänkatsomuksestaan (Uusi päivä -draamasarjan osa 473,  18.3.2015 TV 2).

 

Matti Hyrckin termein Jimin ja Hiltusen keskustelua käydään ”mustavalkoisessa mielentilassa”. ”Mustavalkoisessa mielentilassa asiat jakaantuvat kahteen luokkaan: toiset ovat tosia ja toiset keksittyjä eli siis epätosia.” (Matti Hyrck, Onko Jumala hyvä. Antaako psykoanalyysi vastauksen? Therapeia-säätiö 2014. S 85). Tässä draamasarjan keskustelussa molemmat edustavat puhdaslinjaisesti valkoisia tosiasioita – omasta mielestään.

 

Niin sanotusti kadunmiehen mustavalkoisen uskomuksen mukaan hyvät pääsevät taivaaseen ja pahat joutuvat helvettiin. Tähän Hiltunen tarttuu muistuttaessaan Jimiä vankilaan johtaneista seikoista ja helposti kiristyvästä pinnasta. Uskostaan huolimatta Jimi ei Hiltusen mielestä näyttäisi suinkaan olevan matkalla taivaaseen. Jimin opettajaan kohdistuva pelastustahto ottaa saman lähtökohdan. Opettaja joutuu helvettiin ilman uskonnollista pelastusta. (Uusi päivä -draamasarjan osa 473,  18.3.2015 TV 2).

 

En tiedä, miten Jimin ja Hiltusen matka jatkossa sujuu. On kuitenkin hyvä, että TV nostaa esille uskonnollisen keskustelun siihen sisältyvine perinteisine rajalinjoineen. Jokainen rippikoulun opettaja tuntee ns. kadunmiehen uskomusten voiman. Kun olet pitänyt huolellisen kaksoistunnin armosta, saat kokeessa vastauksena juuri tuon samaisen kadunmiehen uskomuksen. Jeesus ja armo ovat kadonneet näköpiiristä ja sen myötä myös uskomisen uusi päivä.

 

Muutenkin jäin pohtimaan, kohtaako Jimin ja Hiltusen keskustelu jollain tai millään tavalla ev. lut. kirkkomme toimintatavan. Sitäkin voi sarjan perusteella tässä vaiheessa pitää mahdollisena, että molemmat kuuluvat kansankirkkoomme tai että kumpikaan ei kuulu. Mitä tämä arvelu sitten kertoneekaan?

 

 

23.10.2014 10:13 - Matti Perälä Lisää kirjanmerkkeihin  2

Kirkkomme tila ja seurakunnat

Kirkkomme tila on jotain muuta kuin seurakuntien tila. Se mitä julkisuudessa näkyy keskusteluna kirkosta, on kaukana tilanteesta, jossa seurakunnat toimivat.

Kirkkoaiheiset kohu-uutiset eivät ole seurakuntien elämää

Kirkkoa ovat kohut ja julkkikset. Kohut pyörivät julkkispappien ympärillä, kohu-uutisia ovat esikois- tai vanhoillislestadiolaiset, hyväksikäyttö, seksuaalivähemmistöt, avioliittolaki ja samaa sukupuolta olevat pariskunnat, piispojen kannanotot ja –ottomuudet. Vääryyksistä pitää puhua mutta julkisuus painottuu niin kuin mitään muuta ei olisikaan.

Seurakunnan päivät ovat toisenlaisia. Kirkkomielikuvan julkkisaiheet eivät olleet tänään esillä kirkkokuoron harjoituksessa eivätkä lähetyspiirissä eivätkä sunnuntain messussa – eivät yllättävää (?) kyllä edes nuorten illassa tai rippikoulussa tai päiväkerhon vanhempaintilaisuudessa tai perhekerhossa tai diakonian vastaanotolla. Eivät nuo kirkon aiheet olleet esillä hautaan siunaamisessa viime lauantaina, eivät kastetilaisuudessa ja eivät yllättävää kyllä edes kirkkohäiden puheissa. Urkumusiikkikaan saati gospelbändin soitto eivät viitanneet kirkon poliittisiin puheenaiheisiin. Seurakunnan työntekijöiden kotikäynneillä ja sairaalahartauksissa kohu-uutisista ei ollut puhetta.

Aikuisten elämänkatsomukset mukaan uskokeskusteluun

Jotain pitää tehdä sille, että seurakunnat hakevat lohtua ja turvaa uskosta, joka kirkon kuvassa ei tunnu lainkaan näkyvän.

Yksi ehdotus minulla nyt tässä on. Opetelkaamme toimimaan myös ylätasolla elämänkatsomuksen viestittäjinä. On liian helppoa ja heppoista vain todeta, että omiin mielikuviin nähden kirkon edustaja telkkarin ruudussa oli liian vanhan- tai uudenaikainen.

Jos julkisuustilaa yhtään saa, on opittava perustelemaan. Perustelujen ohuus tarkoittaa sitä, että aikuinen ei saa aineksia pohtia oman uskon- ja elämänkatsomukset perusteluita, arvoja ja asennoitumista elämään. Aikuisilla on kuitenkin katsomuksellista nälkää.

Mikään ei ole niin voimakas viesti kuin aikuinen, joka sanoo, mihin hänen katsomuksensa perustuvat, millaisia arvoja niistä seuraa ja miten niitä itse noudatan. Kumppani näkee perusasennoitumisen sitten sanojan naamasta, silmien ilmeestä, rohkeudesta ja avoimuudesta elämää kohtaan.

Mitä kirkon keskukset tekevät?

Varsin yleisesti sanotaan, että seurakuntien työntekijät ovat indidualisteja, yksinpuurtajia omine näkemyksineen. Siinä se vielä jotenkin käy, koska useimmiten työtä tehdään ja kanssaihmiset kohdataan yksin. Se on kuitenkin surullista, että kirkon uskon kasvot eivät löydä tietä maailmalle.

Onhan toki siitä keskusteltu, että kirkon tiedotuskeskuksenkin pitäisi muuttua kirkon tiedotuskeskukseksi. Kun tiedotusvälineiden ammattitaito kirkon kenttään nähden entisestään ohenee, on tarjottava entistä ponnekkaammin elämänkatsomuksellistettua uskon perustietoa. Kirkolla on paljon hyviä työntekijöitä ja hyvää ammattitaitoa. Maailma ei usko, elleivät he näy  yhdessä ja yksissä tuumin.